Videojet-mustesuihkumerkintä tuotannossa: Miten jatkuvakiertoinen CIJ-tekniikka eroaa lämpömustesuihkusta?

Teollisen tuotannon merkintöjen toimintavarmuus ja luettavuus varmistavat tuotantoketjun sujuvuuden sekä tuotteiden jäljitettävyyden. Merkintäteknologian valinta vaikuttaa suoraan linjan kokonaistehokkuuteen (OEE) ja merkintöjen pysyvyyteen eri materiaaleilla. Sopivimman ratkaisun löytämiseksi on tärkeää ymmärtää kahden yleisimmän mustesuihkuteknologian mekaaniset ja toiminnalliset erot. Jatkuvakiertoinen mustesuihkutekniikka (CIJ) ja lämpömustesuihkutekniikka (TIJ) sopivat eri käyttötarkoituksiin riippuen tuotantoympäristöstä, tuotteen pinnan muodosta sekä vaaditusta tulostustarkkuudesta. Alla on selvitetty näiden teknologioiden fysikaaliset ja kemialliset toimintaperiaatteet laitevalinnan helpottamiseksi.

Miten jatkuvakiertoinen mustesuihkutekniikka (CIJ) eroaa lämpömustesuihkutekniikasta (TIJ)?

Jatkuvakiertoisen mustesuihkutekniikan (CIJ) ja lämpömustesuihkutekniikan (TIJ) keskeisin ero on siinä, miten mustepisara muodostetaan ja miten se ohjataan tulostettavalle pinnalle. Mekaaniset erot määrittävät laitteiden asennusetäisyyden ja soveltuvuuden eri tuotantolinjoille.

CIJ-teknologiassa laitteen sisäinen pumppu luo jatkuvan paineen, joka syöttää mustetta tulostuspäässä sijaitsevaan pietsosähköiseen värähtelijään. Värähtelijä hajottaa nestevirran kymmeniksi tuhansiksi yksittäisiksi pisaroiksi sekunnissa. Pisarat kulkevat latauselektrodin läpi, joka antaa osalle niistä sähköisen varauksen. Varatut pisarat ohjataan korkeajännitelevyjen avulla sivuun alkuperäiseltä linjaltaan, jolloin ne muodostavat halutun merkinnän tuotteen pinnalle. Ne pisarat, joita ei ladata, jatkavat suoraan takaisinkeräyskouruun (gutter) ja palaavat takaisin järjestelmän mustekiertoon. Jatkuva kierto estää suuttimen kuivumisen silloinkin, kun merkintää ei tehdä koko ajan.

Toimintaperiaatteen ansiosta tulostuspään ja merkittävän pinnan välimatka voi olla suuri. Videojet-CIJ-järjestelmät kykenevät tekemään merkintöjä jopa 50 mm etäisyydeltä. Tämä ominaisuus on erittäin tärkeä epätasaisille, kaareville tai muuttuville pinnoille tulostettaessa. Tulostuspää ei altistu mekaanisille törmäyksille, vaikka tuotteen asento kuljettimella vaihtelisi.

Lämpömustesuihkutekniikka (TIJ) puolestaan toimii ”pisara tarpeesta” (drop-on-demand) -periaatteella. Tekniikassa mustekasetin suutinkanavassa on pieni mikrovastus, jota lämmitetään sähköpulssilla sekunnin murto-osan ajan yli 300 celsiusasteen lämpötilaan. Lämpö höyrystää musteessa olevan liuottimen, jolloin syntyvä höyrykupla laajenee ja työntää tarkan määrän mustetta ulos suuttimesta. Kuplan jäähtyessä ja romahtaessa syntyvä alipaine imee kammioon uutta mustetta säiliöstä.

Koska TIJ-järjestelmässä ei käytetä sähköistä poikkeutusta vaan pisarat lentävät suoraviivaisesti suuttimesta kohteeseen, tekniikka vaatii erittäin lyhyen välimatkan tuotteeseen – tyypillisesti alle 5 mm. Suurempi etäisyys altistaa pisarat ilmanvirtauksille ja tärinälle, mikä heikentää merkinnän tarkkuutta. Vastineeksi lyhyestä etäisyydestä TIJ-lämpömustesuihkumerkintä tarjoaa erittäin korkean resoluution (jopa 600 dpi). Tämän ansiosta voidaan tulostaa äärimmäisen tarkkoja kaksiulotteisia koodeja ja pieniä tekstejä tasaisille pinnoille.

Mitkä tekijat vaikuttavat teollisen mustesuihkumerkinnän tarttuvuuteen ja pysyvyyteen eri pinnoilla?

Merkinnän pysyvyys vaativissa teollisuusolosuhteissa perustuu pintaenergian ja musteen kemiallisen koostumuksen tasapainoon. Mustepisaran on kasteltava pinta riittävän hyvin, jotta se voi kiinnittyä siihen pysyvästi.

Tätä suhdetta arvioidaan pintaenergian (yksikkönä dyn/cm tai mN/m) ja musteen pintajänonsetuksen avulla. Fysikaalisen nyrkkisäännön mukaan materiaalin pintaenergian on oltava selvästi suurempi kuin nestemäisen musteen pintajännitys, jotta muste leviää tasaisesti eikä vetäydy pisaroiksi. Esimerkiksi suulakepuristetuilla muoveilla, kuten polyeteenillä (PE) ja polypropeenilla (PP), on erittäin alhainen pintaenergia (usein alle 30 dyn/cm). Tämän vuoksi vesipohjaiset musteet eivät tartu niihin ilman pinnan esikäsittelyä tai erityisiä, nesteen pintajännitystä laskevia liuotinpohjaisia mustekoostumuksia.

Huokosettomilla pinnoilla, kuten metalleilla ja lasilla, neste ei imeydy kuituihin paperin tai kartongin tavoin. Silloin kiinnittyminen perustuu puhtaasti kemialliseen adheesioon ja liuottimen haihtumisnopeuteen. Nopeasti haihtuvat liuottimet, kuten metyyli-etyyli-ketoni (MEK) tai asetoni, höyrystävät musteen kantaja-aineen lähes välittömästi pisaran koskettaessa pintaa. Näin koodi ei pääse leviämään tai valumaan nopeasti liikkuvilla tuotantolinjoilla, ja pintaan jää tiiviisti kiinnittynyt pigmentti- tai väriainekerros.

Myös teollisuusympäristön epäpuhtaudet tuovat omat haasteensa. Metalleilla saattaa olla suojaavia öljykalvoja ja lasipullojen pinnalla kylmätäytöstä johtuvaa lauhdevettä. Näissä tapauksissa teollinen mustesuihkumerkintä edellyttää erikoismusteita, jotka sisältävät esimerkiksi tartuntaa parantavia hartseja ja pinta-aktiivisia aineita. Nämä aineosat tunkeutuvat ohuen öljy- tai vesikalvon läpi ja muodostavat suoran sidoksen itse perusmateriaaliin. Tämä takaa merkinnän mekaanisen hankauskestävyyden ja estää koodin pyyhkiytymisen pois myöhemmissä pakkausvaiheissa.

Miten dynaamisten kaksiulotteisten koodien ja digitaalisen tuotepassin vaatimukset vaikuttavat laitevalintaan?

Lainsäädännön kiristyminen, kuten Euroopan unionin digitaalinen tuotepassi (DPP), asettaa tuotemerkinnöille uusia vaatimuksia. Tuotteisiin ja pakkauksiin on koodattava suuri määrä muuttuvaa tietoa pieneen tilaan. Kehitys korostaa merkintöjen luettavuutta, jota arvioidaan ISO/IEC 15415 -standardin mukaisesti. Standardi määrittää kriteerit kaksiulotteisten koodien, kuten DataMatrix- ja QR-koodien, kontrastille, reunojen terävyydelle ja muodon oikeellisuudelle. Korkealaatuinen koodi varmistaa, että tuotteen tiedot ovat luettavissa toimitusketjun kaikissa vaiheissa ilman viiveitä.

Tulostustekniikan valinnalla on suuri merkitys. Lämpömustesuihkutekniikka (TIJ) tarjoaa jopa 600 dpi:n resoluution, jonka avulla saadaan äärimmäisen tarkkoja ja selkeitä kaksiulotteisia koodeja. Korkean resoluution ansiosta kamerajärjestelmät ja lukulaitteet tulkitsevat koodin sisältämän tiedon luotettavasti silloinkin, kun koodi on kooltaan hyvin pieni. TIJ-laitteisto on usein paras valinta lääke- ja elintarviketeollisuuden tasaisille pakkausmateriaaleille, joissa vaaditaan korkeinta mahdollista lukuluokitusta.

Haasteita voivat kuitenkin aiheuttaa tuotantolinjan tärinä tai tuotteen asento. Koska TIJ vaatii alle 5 mm etäisyyden tuotteeseen, pienikin mekaaninen värähtely saattaa muuttaa välimatkaa ja vääristää koodia. Jatkuvakiertoinen Videojet-CIJ-tekniikka sietää linjan tärinää ja asennon vaihtelua paremmin suuremman tulostusetäisyytensä ansiosta. Vaikka CIJ-merkinnän resoluutio on matalampi (tyypillisesti 70–125 dpi), nykyaikaiset ohjausalgoritmit ja tarkka pisaranmuodostus mahdollistavat täysin standardien mukaisten ja koneluettavien 2D-koodien tulostamisen suurnopeuslinjoilla, kunhan laitteiston säädöt on optimoitu suhteessa linjan nopeuteen.

Miten mustesuihkumerkintä integroidaan osaksi automaattista tuotantolinjaa tai robottisolua?

Teollinen mustesuihkumerkintä integroituu osaksi tehtaan automaatiojärjestelmää sähköisesti, mekaanisesti ja ohjelmistollisesti. Nykyaikaisessa tuotantoympäristössä tiedonsiirron on oltava reaaliaikaista ja virheetöntä, jotta vältetään väärät merkinnät ja niistä aiheutuvat tuotantoseisokit.

Sähköisessä ja ohjelmistollisessa integraatiossa käytetään teollisia tiedonsiirtoprotokollia, kuten EtherNet/IP, PROFINET ja Modbus TCP -väyliä. Näiden standardoitujen rajapintojen avulla merkintälaite kytketään suoraan ohjelmoitavaan logiikkaan (PLC) tai toiminnanohjausjärjestelmään (MES). Näin tulostettava tieto, kuten eränumerot ja aikaleimat, päivittyy automaattisesti järjestelmästä ilman, että linjaoperaattorin tarvitsee syöttää tietoja käsin. Automaattinen tiedonsiirto vähentää näppäilyvirheiden riskiä ja nopeuttaa tuote-erien vaihtovälejä.

Mekaanisessa integraatiossa, erityisesti robottisoluissa, haasteena on tulostuspään tarkka asemointi suhteessa liikkuvaan kohteeseen. Robottikäsivarteen asennetun tulostuspään kaapelien ja letkujen on kestettävä jatkuvaa taivutusta. Lisäksi tulostustapahtuma on synkronoitava tarkasti linjan todellisen nopeuden kanssa. Synkronointi toteutetaan järjestelmään liitettävällä pulssianturilla (encoder), joka mittaa kuljettimen nopeuden reaaliaikaisesti ja lähettää tiedon tulostimelle. Laite säätää pisaroiden taajuutta linjan nopeuden mukaan. Tämä estää koodin venymisen tai kasaan painumisen ja takaa tasaisen merkintäjäljen myös silloin, kun linja hidastaa tai pysähtyy. Tuotteen havaitsemiseen käytetään nopeaa valokennoa, joka laukaisee tulostuksen mikrosekuntien tarkkuudella tuotteen saavuttaessa määritetyn pisteen.

Miten varmistetaan teollisen mustesuihkukirjoittimen toimintavarmuus ja estetään odottamattomat tuotantoseisokit?

Teollisuuden korkeiden tehokkuusvaatimusten (OEE) vuoksi merkintälaitteiden odottamattomat seisokit on minimoitava. Jatkuvakiertoisissa CIJ-järjestelmissä useimmat häiriöt liittyvät musteen viskositeetin hallintaan ja suutinjärjestelmän puhtauteen, joihin vaikuttavat tuotantotilan lämpötilan ja ilmankosteuden vaihtelut.

Lämpötilan muuttuessa musteen juoksevuus eli viskositeetti muuttuu. Jos muste ohenee tai paksuuntuu liikaa, sähköisesti varattujen pisaroiden poikkeutus vääristyy, mikä tekee merkinnästä epäselvän. Tämän estämiseksi teollisissa Videojet-laitteissa on sisäänrakennettu dynaaminen viskositeetin mittaus ja automaattinen liuottimen annostelu. Järjestelmä seuraa musteen tilaa jatkuvasti ja lisää ohennetta juuri oikeassa suhteessa. Tämä varmistaa tasaisen merkintälaadun ympäristön olosuhteista riippumatta.

Toinen merkittävä tekninen ratkaisu on automaattinen huuhtelutoiminto. Kun tuotantolinja pysäytetään ja laite ajetaan alas, se huuhtelee tulostuspään ja paluukourun puhtaalla liuottimella ennen järjestelmän sulkeutumista. Huuhtelu estää mustejäämien kuivumisen ja suuttimen tukkeutumisen seisokin aikana. Säännöllinen kunnossapito, kulutusosien vaihto ja oikeaoppiset sammutusrutiinit varmistavat laitteen välittömän käynnistysvalmiuden seuraavan työvuoron alkaessa, jolloin vältytään aikaa vieviltä manuaalisilta puhdistuksilta.

Tarvitsetteko asiantuntija-apua tuotantolinjan merkintävarmuuden parantamiseen?

Me Getralla autamme valitsemaan oikean tekniikan. Varaa maksuton tarvekartoitus, jossa asiantuntijamme analysoi tuotantolinjanne vaatimukset ja suosittelee siihen parhaiten sopivaa laiteratkaisua.

Varaa maksuton tarvekartoitus →

Sopivan merkintäteknologian valinta edellyttää aina tuotanto-olosuhteiden, materiaalien ja tietosisältövaatimusten kokonaisvaltaista arviointia. Jatkuvakiertoinen CIJ-tekniikka tarjoaa joustavuutta pitkän etäisyyden ja pintojen muotojen suhteen, kun taas lämpömustesuihku (TIJ) varmistaa tarkan resoluution vaativissa tuotetunnistussovelluksissa. Molemmilla järjestelmillä on vakiintunut asema teollisuusautomaatiossa. Niiden oikeaoppinen integrointi takaa sujuvan tuotannon ja katkeamattoman jäljitettävyyden.

Katso lisää

Teollinen tuotemerkintä: Mitkä ovat lakisääteiset vaatimukset eri tuoteryhmissä?
Lasermerkkaus metallille: Miten saavutetaan pysyvä ja kulumaton kontrasti materiaalia vahingoittamatta?
Videojet-mustesuihkumerkintä tuotannossa: Miten jatkuvakiertoinen CIJ-tekniikka eroaa lämpömustesuihkusta?
Pakkausmerkintöjen kielivaatimukset: Mitä kieliä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä täytyy käyttää Suomessa?
Lasermerkintä, kaiverrus ja etsaus: Mitä eroa näillä teollisuuden menetelmillä on?
Teollisen tuotemerkinnän laadunvarmistus: Automaattinen koodintarkistus estää merkintävirheet ja parantaa tuotannon kokonaistehokkuutta
Mustesuihkumerkintä ja ympäristövaatimukset: Miksi tuotannossa kannattaa siirtyä MEK-vapaisiin musteisiin?
Alkuperämaamerkintä pakkauksessa: Milloin tuotteen alkuperämaa on pakko ilmoittaa?